Toissayönä nukuin kolme tuntia. Ensin en malttanut lopettaa lukemista, ja kun maltoin, en saanut heti unta. Kolme tuntia nukuttuani eräs mönki laittamaan päänsä isinsä tyynylle ja jalkansa minun kylkeeni heilumaan, heräsin siihen. Eikä uni taaskaan tullut.
Usein yöllä ajatukseni lähtevät kiertämään kehää ja alan valita sanoja. Kirjoitan sanat muistiin, jotta voisin jatkaa nukkumista. Mutta sitten huomaan, että yksi sana on vielä vaihdettava. Ja sitten toinen. Jään sanoihin kiinni ja yritän löytää niille oikeaa järjestystä. Miten sillä voikin olla niin paljon väliä?
Pitäisi nukkua öisin. Viime yönä nukuin 9 tuntia, mutta nyt sekään ei riittänyt. Puolivillainen, toimimaton olo. Jos saisin edes yhden tehtävän valmiiksi iltapäivällä, tulisi tyytyväinen mieli. Ja saanhan minä, kun päätän niin.
Hei sinä, kiitos käynnistä sivukujilla :) Sanojen järjestyksellä on valtavan paljon väliä, en yhtään ihmettele, että sellainen valvottaa. Ja kyllä, päättäminen ja sen päälle ryhtyminen, sillä tulee varmasti valmista! Ja joskus auttaa myös se, että vaan ryhtyy, ilman että rasittaisi sillä ajatuksia lainkaan. Onnea blogillesi, ihana että olet täällä :)
VastaaPoistaSatu! Kiitos itsellesi, että kävit. :) Ja kyllä, joskus on parempi vain toimia tekemättä tietoisia päätöksiä. Minulla tosin on tapana monesti vain tehdä päätöksiä, joista voi sitten luistaa ryhtymättä mihinkään sen enempään. Tällä kertaa taisin sentään jotain saada aikaiseksi.
Poista